Ammattiosaaminen

 Ammattioikeus ei ole itsestään selvä

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valtontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot (AVI) pitävät yhdessä valtakunnallista  Yksityisten palvelunantajien rekiseriä.   Valvira valvoo mm. terveydenhuollon laillistettuja ammatinharjoittajia ja ylläpitää  Terhikki -rekisteriä, josta jokainen voi tarkistaa, onko henkilöllä lupa harjoittaa kyseistä ammattia.

Lainsäädäntö luo raamit

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä säätelevät useat lait, joiden valmistelusta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministerö. Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on mainittu Suomen perustuslaissa.

Muun muassa potilaan ja asiakkaan asemaan sekä oikeuteen liittyvät lait ja asetukset tulee sosiaali- ja terveysalan yrittäjän tietää. Myös tietosuojaan liittyvissä asioissa tulee olla tarkkana. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi aisakirjojen säilyttäminen ja asiakkaan tietojen kirjaaminen. Vähitellen myös sosiaali- ja terveysalan yrittäjät siirtyvät sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tästä voit lukea lisää Kanta.fi – sivustolta.

Osaamisen päivittäminen tärkeää

Koulutuksesta saatu ammattiosaaminen antaa tärkeän pohjan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydelle.

Aloittavan yrittäjän on hyödyllistä tiedostaa, mikä on hänen osaamisensa ydintä. Yrittäjän tulee päivittää esimerkiksi teoriatietojaan tutkimustiedon avulla ja käyttää työssään näyttöön perustuvaa työotetta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on kuvattu julkaisussa Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapioiden tarjoaminen vaatii monenlaista osaamista.  Toimintakyvyn luokitukset, esimerkiksi IFC, ja moniammatillisesti käytetyt menetelmät tavoitteiden asettelussa ohjaavat itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terapeutin työtä. Kelan sivuilla mainitaan, että Goal Assessment Setting, GAS-tavoitelomakkeen käyttö ei tule pakolliseksi vielä vuoden 2014 tarjouskilpailussa, mutta muuttuu pakolliseksi vuoden 2019 sopimuskierrokselle. Tavoitteena on, ettei GAS-tavoitelomaketta käytetä ilman koulutusta. Kela on kouluttanut mm. ammattikorkeakoulun lehtoreita GAS:n kouluttajiksi.

Asiakaslähtöisyys ja eettinen osaaminen

Hyvinvointialan yrittäjillä korostuu työssään erilaisten palvelun käyttäjien kanssa työskentely. Asiakaslähtöinen toiminta  ja palvelujen  tuottaminen asiakkaiden tarpeisiin perustuen on tärkeä ammattiosaamisen näkökulma. Tutustu lehtori Ly Kalam-Salmisen artikkeliin: Asiakaslähtöisyys hyvinvointialan yrittäjyydessä

Sosiaali- ja terveysalan sekä alakohtaisten ammattieettisten ohjeiden ja käytänteiden tunteminen on tärkää. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus ovat perusasioita. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta Etene käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia. Alan eri ammattiryhmillä on omat tarkennetut eettiset ohjeet.

 

HYRRAT_HYRRAT_NAINEN_PENKILLA_small

Sosiaali- ja terveysminsiteriön sivustolla on koonti lainsäädännöstä, joka alan ammattilaisten tulee tuntea. Lakeja on useita, ja oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihn on mainittu perustuslaissa.

 

Mistä täydennyskoulutusta?

Ammattikorkeakoulut ja avoin yliopisto tarjoavat sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutusta.