Yritysideasta liiketoimintasuunnitelmaksi

Mitä hyvinvointipalveluja tai -tuotteita myydään?

Kenelle hyvinvontipalvelua halutaan myydä? Mihin tarpeeseen tuotetta ja palvelua tuotetaan? Ketkä ovat asiakkaat?

Miten palvelu toteutetaan? Millaiset tilat ja välineet tarvitaan? Mitä resursseja tarvitaan?  Miten palvelu johdetaan, organisaoidaan ja prosessoidaan?

Ketkä palvelun toteuttavat? Mitä osaamista heillä pitää olla?

Millä hinnalla tuotteet ja palvelut myydään?

Ohjeita ja malleja liiketoimintasuunnitelmaan:

Yritys Suomen verkkosivuilla löytyy työkaluja liiketoimintasuunnitelmaan, kilpailija-analyysiin sekä rahoitus- ja kannattavuuslaskelmiin.

Helsingin Yrittäjien verkkosivuilla on työkaluja kannattavuuden laskemiseen ja suunnitelmien tekemiseen.

Business Model Canvas -työkalu on paljon käytetty yritysideoinnissa. Löydät lisätietoa esimerkiksi Innokylän sivuilta.

Mistä hyvä yritysidea?

Yritysidea voi perustua erilaisiin tuotteisiin tai palveluihin. Toisaalta palvelu voi olla suunnattu tietylle asiakasryhmälle. Hyvä liikeidea voi perustua henkilökunnan ainutlaatuisuuteen ja erityisosaamiseen tai yrityksen imagoon. Yleensä hyvä yritysidea on sellainen, joka poikkeaa muiden yritysideoista jollakin tavalla.

Hyvä yritysidea perustuu markkinoilla havaittuun tarpeeseen. Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä on perustettu esimerkiksi:

– Vastaamaan syntyneeseen kysyntään kunnallisten palvelujen rinnalle
– Täydentämään yhteiskunnan tarjoamia palveluja
– Vaihtoehdoksi laadukkaammasta ja yksilöllisemmästä palvelusta
– Korvaamaan hyvinvointijärjestelmän purkamisesta johtuvia aukkoja
– Purkamaan tuotanto- ja työelämän kehittymisestä johtuvaa uudenlaista syrjäytymistä

Ympäristöanalyysi liiketoimintasuunnitelman perusta

Pelkkä yritysidea ei kanna pitkälle, vaan idea tulee systemaattisesti työstää liiketoimintasuunnitelmaksi. Sen tekemisen aikana yrittäjälle varmistuu, kannattaako yritys perustaa ja miten perustaminen tulee tehdä.

Toimintaympäristön analyysi on tärkeä työkalu yrityksen taustan turvaamisessa.  Se toimii työkaluna, jota käytetään yrityksen kehittämisessä. Usein toimintaympäristön analyysia tarvitaan viranomaisia varten esim. tarjouskilpailutuksissa tai rahoitusta haettaessa.

A. Toimialakartoitus

1. Toimialan tyypilliset tunnuspiirteet

– Kilpailu alalla
– Maantieteellinen yksityisten palvelujen keskittyneisyys. Onko kunnilla eroja?
– Toimialalle tulon haasteet (lainsäädäntö, toiminnan valvonta, luvat jne.)
– Investointitarpeet (onko saatavana käytettynä, vuokraamalla, leasing-sopimuksella)
– Tärkeimmät rahoituslähteet. Tukitoimet?

2. Toimialan toimijat ja yhteysverkot

– Lähialat/hyvinvointiklusteri
– Tärkeimmät riippuvuudet (esim. kunta, Kela, alan järjestöt, viranomaiset)
– Tärkeimmät suosittajat eri osa-alueilla
– Mahdolliset yhteistyöorganisaatiot

B. Markkinakartoitus

Miten asiakkaat voidaan segmentoida?

1. Asiakkaan sosioekonomiset ominaisuudet
2. Maantieteelliset tekijät
3. Elämäntyyli
4. Osto- ja kulutuskäyttäytyminen

5. Asenteelliset tekijät:
Kuinka tärkeää alalla on:
– Palvelun ja asiantuntijan tunnettuus
– Asiantuntijan arvostus
Palvelun ulkoiset puitteet
– Kuluttajasuojaan liittyvät asiat, salassapitovelvollisuudet
– Erottautuminen muista palvelun tarjoajista

Millaisista palveluista on pulaa? Ns. markkina-aukot (kuluttajat, välittäjätahot)
Erilliset kyselyt? Kenelle?
Millaisia ovat asiakkaiden kulutustottumukset?

C. Kilpailukartoitus

Kilpailijat voidaan jakaa neljään ryhmään:

– Ydinkilpailijoihin (yritykset tuottavat samoja palveluja samoille asiakkaille)
– Marginaalikilpailijoihin (lähes samanlaisia palveluja)
– Tarvekilpailijoihin (toimivat samojen asiakkaiden kanssa, eri tuottein)
– Potentiaalisiin kilpailijoihin (tulevaisuuden mahdollisia kilpailijoita)

1. Kilpailijoiden palvelut

– Mitkä ovat yksityisesti tuotettujen palveluiden tyypillisimmät erot julkisella sektorilla tuotettuihin palveluihin?
– Millaisia palveluja kilpailijoilla on?

2. Yritysten asiakashankinta
– Millä keinoilla kilpaillaan?
– Ketkä ovat maksavia asiakkaita?
– Minkälaisia medioita käytetään ja minkälaisilla foorumeilla näytään?
– Kuinka laaja on yrityksen toimintasäde ja kuinka laajalta alueelta asiakkaita?

3. Yhteistyöverkko

– Mihin järjestöihin ja muihin yhteenliittymiin kuulutaan?
– Minkälaisia suosittelijoita käytetään?
– Keitä alihankkijoita ja tavarantoimittajia käytetään?
– Miten pysytään ajan tasalla siitä, mitä alalla tapahtuu?
– Kuinka hyvin alueen yksityisyrittäjät tunnetaan? -Mitä mielikuvia heidän liiketoimintansa ihmisissä herättää?

Lähde: Hiltunen Merja ym. 2007. Hyvinvointiyrittäjän liiketoimintaopas – ammatinharjoittajasta yrittäjäksi. Tietosanomat