Ammattiosaaminen

 Ammattioikeus ei ole itsestään selvä

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valtontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot (AVI) pitävät yhdessä valtakunnallista  Yksityisten palvelunantajien rekiseriä.   Valvira valvoo mm. terveydenhuollon laillistettuja ammatinharjoittajia ja ylläpitää  Terhikki -rekisteriä, josta jokainen voi tarkistaa, onko henkilöllä lupa harjoittaa kyseistä ammattia.

Lainsäädäntö luo raamit

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä säätelevät useat lait, joiden valmistelusta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministerö. Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on mainittu Suomen perustuslaissa.

Muun muassa potilaan ja asiakkaan asemaan sekä oikeuteen liittyvät lait ja asetukset ovat tärkeää tietoa sosiaali- ja terveysalan yrittäjälle. Myös tietosuojaan liittyvissä asioissa tulee olla tarkkana. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi aisakirjojen säilyttäminen ja asiakkaan tietojen kirjaaminen. Vähitellen myös sosiaali- ja terveysalan yrittäjät siirtyvät sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tästä voit lukea lisää Kanta.fi – sivustolta.

Osaamisen päivittäminen tärkeää

Koulutuksesta saatu ammattiosaaminen antaa tärkeän pohjan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydelle.

Aloittavan yrittäjän on hyödyllistä tiedostaa, mikä on hänen osaamisensa ydintä. Yrittäjän tulee päivittää esimerkiksi teoriatietojaan tutkimustiedon avulla ja käyttää työssään näyttöön perustuvaa työotetta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on kuvattu julkaisussa Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon.

mm. Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapioiden tarjoaminen vaatii monenlaista osaamista.  Toimintakyvyn luokitukset, esimerkiksi IFC, ja moniammatillisesti käytetyt menetelmät tavoitteiden asettelussa ohjaavat itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terapeutin työtä. Kela velvoittaa palveluntarjoajia keräämään tietoa kuntoutuksen hyödyistä asiakkaalta. Mittarit ja lomakkeet löytyvät Kelan sivuilta: Kuntoutuksen hyödyn arvioimisen ohjeet palveluntuottajille

Asiakaslähtöisyys ja eettinen osaaminen

Hyvinvointialan yrittäjillä korostuu työssään erilaisten palvelun käyttäjien kanssa työskentely. Asiakaslähtöinen toiminta  ja palvelujen  tuottaminen asiakkaiden tarpeisiin perustuen on tärkeä ammattiosaamisen näkökulma. Tutustu lehtori Ly Kalam-Salmisen artikkeliin: Asiakaslähtöisyys hyvinvointialan yrittäjyydessä

Sosiaali- ja terveysalan sekä alakohtaisten ammattieettisten ohjeiden ja käytänteiden tunteminen on tärkeää. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus ovat perusasioita. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta Etene käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia. Alan eri ammattiryhmillä on omat tarkennetut eettiset ohjeet.

Sosiaali- ja terveysminsiteriön sivustolla on koonti lainsäädännöstä, joka alan ammattilaisten tulee tuntea. Lakeja on useita, ja oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on mainittu perustuslaissa.

Mistä täydennyskoulutusta?

Ammattikorkeakoulut ja avoin yliopisto tarjoavat sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutusta.