Hyvinvointiala on sateenvarjokäsite, jonka alle kuuluu sekä koulutukseen, vapaa-aikaan, viihtymiseen ja kauneuteen että sosiaali- ja terveysalaan liittyviä palveluja ja toimintoja. Tällä sivustolla keskitytään sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen ja näiden toimialojen haasteisiin. Hyvinvointipalvelu määritellään sosiaali- ja terveysalaan kuuluvaksi, kun taustalla on sosiaalinen tai terveydellinen palvelun tarve. Määrittely ei ole yksiselitteinen, koska joskus ihmiset ostavat erilaisia kauneudenhoito- ja vapaa-ajan palveluja itsestä huolehtimisen ja mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta vaikeavammainen henkilö voi saada sosiaali- ja terveysalaan liittyviä maksuttomia toimintaterapiapalveluja harrastutoiminnan löytämiseksi tai fysioterapiapalveluja kuntosalin harjoitusohjelman tekemiseen. Alan yrittäjyydestä voit lukea lisää oppaasta: Sote-alan yrittäjyys Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalallaSosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden yhteydessä puhutaan usein yksityisistä hoiva- ja hoitopalveluista. Hoivapalveluilla tarkoitetaan sosiaalialan palveluja, kuten asumispalveluja. Hoitopalveluilla viitataan usein yksityisiin lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Terveydenhuollon yksityisiä palveluja ovat myös erilaiset terapiapalvelut, kuten psyko-, fysio-, toiminta- ja puheterapia. Kattavan kuvan sosiaali- ja terveyspalveluista saa tutustumalla toimialaraportteihin. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja säätelee lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimialaa koskevan lainsäädännön ja vastaa yleisestä ohjauksesta. Valtakunnallinen toiminnan koordinaatiovastuu on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralla ja alueellinen valvontavastuu aluehallintovirastolla. Kuntatasolla yksityisten palvelujen valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveystoimi tai muu vastaava toimielin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy usein luvanvaraisuus tai ilmoitusvelvollisuus. Aluehallintoviraston sivustolta voi tarkistaa, mitä lupia mahdollisesti tarvitsee ja millaisia vuosittaisia raportteja yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan ja yksityisen terveyspalvelun tuottajan täytyy tehdä. Lainsäädäntö määrittelee myös ehdot siitä, kuka saa harjoittaa kyseistä toimintaa ja mitkä ovat esimerkiksi asumisyksikön henkilöstömitoitukset. Valvira ja aluehallintovirastot (AVI) pitävät yhdessä valtakunnallista Yksityisten palvelunantajien rekisteriä. Valvira valvoo mm. terveydenhuollon laillistettuja ammatinharjoittajia ja ylläpitää Terhikki -rekisteriä, josta jokainen voi tarkistaa, onko henkilöllä lupa harjoittaa kyseistä ammattia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ja heidän asiakkaansaVuonna 2017 7 % kaikista Suomessa toimivista yrityksistä oli Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on naisvaltaista, vaikka yleisesti yrittäjinä toimii enemmän miehiä kuin naisia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä naisia on yli 70 %. Yksinyrittäjien lisäksi 2 -9 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 18,3 % yrityksistä. Yksinyrittäjyys on yleisempää naisten kuin miesyrittäjien keskuudessa. Miesten yritykset ovat myös suurempia kuin naisten, ja miehet toimivat useammin työnantajina. Lue lisää alan yrittäjistä Auli Räsäsen ja Sirkka-Liisa Kolehmaisen artikkelista Sukupuolen merkitys hyvinvointiyrittäjyydessä ja yrittäjyyskasvatuksessa ja Tilastokeskuksen raportista Yrittäjät Suomessa 2017.
Hyvinvointialan yrittäjyydessä korostuu palvelun käyttäjä ja hänen tarpeensa. Aina palvelun käyttäjä ei itse maksa palvelua, jolloin yrittäjän tulee huomioida maksajataho yhtenä asiakasryhmänä. Lue lisää asiakaslähtöisyydestä Ly Kalam-Salmisen artikkelista: Asiakaslähtöisyys hyvinvointialan yrittäjyydessä. Erilaiset yrittäjyystarinat antavat kuvaa alan moninaisuudesta. Kaikissa näissä tarinoissa tulee esille halu tuottaa laadukkaita palveluja. |
Toimialaluokituksesta näet mitkä palvelut kuuluvat terveys- ja sosiaalipalveluihin:
Lait ja asetukset:
Hyrrät -hankkeessa kartoitettiin vuonna 2014 sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden asaintuntijoiden mielipieteitä alan yrittäjyydestä ja tulevaisuuden haasteista. Lue lisää Marja Haapa-ahon tekemästä selvityksestä: Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. |
- Hyvinvointialan yrittäjyys
- Yrittäjän osaaminen
- Yrityksen käynnistäminen
- Yrityksen käynnistämisen vaiheet
- Tahto ja kiinnostus toimia yrittäjänä – yrittäjäasenne
- Yritysideasta liiketoimintasuunnitelmaksi
- Luvanvaraisuus ja lakisääteisyys
- Rahoitus ja taloushallinto
- Yritysmuodot ja verotus
- Yrityksen perustamisilmoitus
- Luvat, vakuutukset, sopimukset ja tietosuoja
- Työhyvinvointi
- Tilat, välineet ja henkilöstö
- Asiakashankinta ja markkinointi
- Pärjääminen markkinoilla
- Laadukkaat palvelut
- Yrityksestä luopuminen
- Hyvinvointialan omistajanvaihdos
- Ostoon ja myyntiin herääminen
- Yrityskauppamarkkinat
- Kohteitten kartoitus ja myyntikunnostus
- Ostajan ja myyjän kohtaaminen
- Yrityskaupan toteutuminen
- Luopuneen yrittäjän rooli yrityskaupan jälkeen
- Jatkajayrittäjän osaamisen kehittäminen
- Yritystoiminnan kehittäminen
- Omistajanvaihdostarinat
- Yrittäjyyttä jo opiskellessa